Fillari vie!

Pyöräily on erottamaton osa monien suomalaisten arkielämää. Se on ensinnäkin kätevä vaihtoehto välttää työmatkoihin liittyvää ruuhkassa istumista, minkä lisäksi se kohottaa peruskuntoa tehokkaammin kuin useimmat kuntoilulajit. Kyseessä on myös monipuolinen urheilulaji, joka jakautuu useiksi alalajeiksi. Yleisimmin ja laajimmin tunnettuja kilpapyöräilyn muotoja ovat esimerkiksi maantiepyöräily, maastopyöräily ja ratapyöräily. Monet pyöräilylajit kuuluvat myös olympialajeihin, ja esimerkiksi maantiepyöräily on ollut osa kesäolympialaisia jo vuodesta 1896. Myös Suomessa suomalaisen kilpapyöräilyn perinteet eivät millään tavalla kalpene yleiseurooppalaiseen tai kansainväliseen järjestäytyneeseen kilpapyöräilyyn. Suomen Syklistiliitto perustettiin jo vuonna 1898 valvomaan suomalaisen harraste- ja kilpapyöräilyn etuja sekä kehittämään sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa entistä ammattimaisemmaksi. Myöhemmin siitä tuli Suomen Pyöräilyunioni ja lopulta vuonna 2018 nimi vaihtui uudestaan Suomen Pyöräily ry:ksi.

Suomen Pyöräily ry (Cycling Finland, Finlands Cykel rf) pyrkii monipuolisella toiminnallaan edistämään suomalaisen harraste- ja kilpapyöräilyn kehittymistä, menestymistä ja ennen kaikkea yleistymistä kaikilla mahdollisilla areenoilla. Sen pääasiallisena tehtävänä on toimia kotimaisten kilpapyöräilyseurojen edunvalvonta- ja yhteistyöjärjestönä, joita on Suomessa tällä hetkellä yli 140. Käytännössä Suomen Pyöräily ry toiminta on sitä, että se muun muassa järjestää ja valvoo kansallista kilpailutoimintaa eri pyöräilylajeissa sekä ylläpitää jäsenseurojensa ja pyöräilijöiden yhteyksiä kansainvälisiin kilpailuihin. Lisäksi se edustaa yhdistykseen kuuluvien jäsenseurojen intressejä ja etuja Suomen Olympiakomiteassa. Sen toiminnan taustalla on vankat periaatteet ja arvot, jotka korostavat päihteettömyyttä, rehtiä kilpailua, kestävää kehitystä ja terveitä elämäntapoja. Suomen Pyöräily ry kuuluu lisäksi myös UCI:n (Kansainväliseen pyöräilyliittoon), Euroopan pyöräilyliittoon UEC:n ja Pohjoismaiseen pyöräilyliittoon NFC:n.

Periaatteet ja arvot

Suomen Pyöräily ry:n taustalla on vahvat arvot ja periaatteet, jotka määrittävät kaikkea sen toimintaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Suomen Pyöräily ry:n tavoitteena on liikuntakulttuuri, jossa kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä toimia kilpaurheilun parissa. Se peräänkuuluttaa urheilun reilun pelin periaatteita, jossa kaikki lähtevät kilpailuun samalta viivalta samoja sääntöjä noudattaen ja vastustajia kunnioittaen. Reiluun peliin kuuluu myös jokaisen näkeminen tasa-arvoisena yksilönä huolimatta hänen sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai iästään. Käytännössä Suomen Pyöräily ry tekee muun muassa monikulttuurisen liikunnan suvaitsevaisuustyötä, jonka tavoitteena on vähentää rasismia ja luoda tilaisuuksia yhteistyöhön kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välillä liikunnan avulla. Lisäksi se pyrkii pitämään liikkumiseen liittyvät kustannukset alhaisina, jotta jokaisella lapselle ja nuorella olisi mahdollisuus liikunnan harrastamiseen.

Kilpailutoiminta

Yksi Suomen Pyöräily ry:n keskeisistä tehtävistä on järjestää erilaista kilpailutoimintaa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Esimerkiksi vuonna 2017 Suomen Pyöräily ry:n jäsenseurat järjestivät yhteensä yli kuusikymmentä kansainvälistä ja kansallista maatiepyöräkilpailua. Myös muut pyöräilyn alalajit olivat hyvin edustettuna, kun seurat järjestivät maastopyöräilykilpailuja, eri vauhtilajien kilpailuja, BMX- ja Trial -kilpailuja sekä ratakilpailuja. Myös alle 16-vuotiaat ja veteraanit saivat omat kilpailunsa. Suomen Pyöräily ry pyörittää kilpailutoiminnan lisäksi Huippupyöräily-yksikköä (HPY), jolla pyritään tuomaan huippu-urheilutoiminta lähemmäs urheilijaa ja tukea heitä erilaisten asiantuntija- ja verkostopalvelujen kautta. HPY:n tavoitteena on esimerkiksi luoda selkeämmät perustelut eri alalajien ja eri tasojen kilpailuvalintoihin sekä kehittää kilpailujen valintaprosessin tasapuolisuutta. HPY myös edesauttaa urheilijan valmistautumista kilpailuihin luomalla selkeän aikataulun, koska urheilija voi odottaa kutsua kilpailuun.

Antidoping-toiminta

Suomen Pyöräily ry:n toiminnan taustalla ovat vahvat arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnallaan se edistää tasa-arvoista urheilukulttuuria, jossa kaikki ovat samalla lähtöviivalla liikunnan ja urheilun parissa. Näin ollen sen toiminnan keskiössä on myös kiellettyjen aineiden ja menetelmien vastustaminen. Suomen Pyöräily ry:n on viime vuosina lisännyt antidopingtyön osuutta sen eri toiminnassa, johon kuuluu muun muassa urheilijoiden valmentaminen sekä uusien valmentajien, ohjaajien ja johtohenkilöiden kouluttaminen. Lisäksi se pyrkii tiedottamaan antidopingiin liittyvistä aiheista kaikille suomalaisille pyöräilyn parissa toimiville tahoille, minkä avulla pyritään ennaltaehkäisemään dopingrikkomuksia. Suomen Pyöräily ry:n sääntöjen mukaan kattojärjestön ja sen alaisten liittojen tulee sitoutua noudattamaan Suomen virallista antidopingsäännöstöä, joka perustuu Maailman antidopingsäännöstöön ja kansainvälisen lajiliiton UCI:n , IPC:n ja Kansainvälisen olympiakomitean antidopingsääntöihin.

Vuoden 2018 parhaat maastopyörät

Maastopyörät ovat matalampia ja usein leveärenkaisia pyöriä, jotka on tarkoitettu maastossa ja teiden ulkopuolella pyöräilyyn. Parhaan maastopyörän valinta on haastava tehtävä, koska alan harrastajat arvostavat pyöriltään eri asioita. Joillekin pyörän ajoasento on kaikki kaikessa, kun taas jotkut arvioivat pyörää sen rungon ja jousituksien perusteella. Lisäksi maastopyöräilystä löytyy lukuisia eri alalajeja, joissa tarvitaan erilaisia pyörän ominaisuuksia. Maastopyöriä löytyy niin vauhdikkaaseen ylä- ja alamäkiajoon, kumpuraisille metsäpoluille kuin tiukoille dropeille. Tässä artikkelissa esitellään vuoden 2018 parhaita maastopyöriä, jotka sopivat XC-, trail-, downhill- ja enduro-tyyppiseen maastopyöräilyyn.

Maailman vaikutusvaltaisin pyöräilylehti Bicycling on listannut vuoden 2018 kuumimmat trendit maastopyöräilyn osalta. Ensinnäkin tänä vuonna markkinoilla on ollut maastopyöriä, joiden ulottuvuus on tavanomaista suurempi. Ulottuvuudella määritetään, kuinka pitkälle pyöräilijän on kurkotettava yltääkseen ohjaustankoon. Pitempi ulottuvuus tarkoittaa etukenompaa pyöräilyasentoa, kun taas lyhyempi ulottuvuus antaa ajajalle mahdollisuuden istua satulassa pystymmässä. Toiseksi tänä vuonna ei olla myöskään enää nähty niin sanottuja plussakoon renkaita, jotka ovat halkaisijaltaan 27,5 tuumaa mutta suuren korkeutensa ja leveytensä ansiosta vastaavat isompaa 29 tuuman rengasta. Kolmanneksi maastopyörien satulan kulmat ovat tämän vuoden malleissa jyrkempiä, joka tekee pyörän kanssa kiipeämisestä helpompaa.

Canyon Spectral CF 9.0 Pro

Yksi tämän vuoden säväyttävimmistä maastopyöristä on Canyonin valmistama Spectral CF 9.0 Pro. Kyseessä on täysjousitettu pyörä, joka selviää kunnialla minkälaisesta kinttupolusta tahansa. Tästä pyörästä löytyy erittäin kevyt hiilikuidusta valmistettu etukolmio ja kestävästä alumiinista valmistettu takakolmio. Fox Float DPS EVOL Performance Elite -takaiskunvaimennin, Fox 34 Performance Elite -etuhaarukka ja kolmivaiheinen jousitus takaavat erittäin hyvän pidon ja sulavan jousitusliikkeen, joka pehmentää kovimmatkin tärähdykset. Lisäksi Shimano XT -vaihteisto takaa sen, että vaihteet eivät petä vaikeammassakaan maastossa. Tämä pyörä sopii erityisesti downhill-tyyppiseen pyöräilyyn, jonka lisäksi vain 12,5 kilon painoinen runko tekee siitä myös tehokkaan kiipijän.

Felt Surplus 30

Felt Surplus 30 on harvoja plussakoon renkailla varustettuja pyöriä, jotka ovat lyöneet itsensä läpi tänä vuonna. Felt Surplus 30 -maastopyörän ehdottomat vahvuudet ovat sen erittäin edullinen hinta (n. 2000 euroa) ja monipuoliset käyttömahdollisuudet. Kevyt alumiinista valmistettu runko ja plussakoon isot renkaat takaavat kevyen ajon monenlaisessa maastossa. Leveämmät renkaat mahdollistavat sen, että Felt Surplus 30 kulkee kevyesti niin hiekalla, kivikossa kuin lumella. Sillä on turvallista ajaa ympäri vuoden jopa Suomen leveysasteilla, eikä se hyydy pahimmillakaan pakkasella. Lisäksi Felt Surplus 30 -pyörällä onnistuu myös kiipeäminen erittäin hyvän pidon ansiosta.

Devinci Spartan GX Eagle

Kanadassa valmistetut Devinci -pyörät ovat valloittaneet metsäpolkuja ja vuoristoja jo vuodesta 1987 lähtien. Nyt Devinciltä on tullut ulos Spartan GX Eagle -enduropyörä, joka on kerännyt hehkutusta käytännössä kaikissa alan lehdissä ja foorumeissa. Devici-pyöristä löytyy mainetta niittänyt Split Pivot -jousitus, joka takaa sen, että renkaan pito ja polkemisen tehokkuus ovat huipussaan. Lisäksi Spartan GX Eagle lyhyt takakolmio ja harvinaisen matala painopiste takaavat sen, että se on helppo ja ketterä ajettava maastosta riippumatta. Laadukkaat osat tekevät tästä pyörästä jämäkän, ja se kestää kovaakin käyttöä vuosien ajan.

Trek Fuel EX 7 29

Trek Fuel EX 7 29 on maastopyörä, joka on erityisesti suunniteltu monipuoliseen maastoajoon. Monet testit ovat osoittaneet, että tämä pyörää selviää niin kivikkoisista laskuista, jyrkistä ylämäistä kuin tiukoista mutkista. Siinä on jäykkä 130 mm:n jouston tarjoava Alpha Platinum -alumiinista valmistettu runko, joka on yhteensopiva sekä 29er- että 27.5+-kiekkojen kanssa. Lisäksi viime vuosien molemmat maastopyöräilyn merkittävämmät innovaatiot yhdistyvät Fuel EX 7 29 -mallissa. Siitä löytyy ensinnäkin Dropper-satulatolppa, joka mahdollistaa satulan korkeuden säädön vaivattomasti tarvittaessa vaikka ajon aikana. 1×11 -voimansiirto taas pienentää pyörän painoa ja vähentää pyörän liikkuvien osien määrää.

Maantiepyöräily sekä lajin suuret ympäriajokilpailut

Maantiepyöräilyllä tarkoitetaan pyöräilylajia, jossa pyöräillään päällystetyillä, yleensä autoille tarkoitetuilla teillä. Laji on kautta aikain ollut erityisen suuressa suosiossa Keski-Euroopan maissa, kärkimainaan etenkin Belgia, Ranska, Italia sekä Espanja. Lisäksi Britannia on noussut etenkin 2000-luvun kuluessa lajin huipulle. Maantiepyöräilykilpailut jaotellaan yleisesti joko kisan tyypin tai pituuden perusteella. Pituudeltaan ajettavat kilpailut ovat joko yksi- tai useampipäiväisiä. Yhden päivän kisassa voittaja on ensimmäisenä maaliin tullut. Useamman päivän kisoissa kilpailijat ajavat osuuksia peräkkäisinä päivinä ja koko kilpailun voittaa se, joka on suorittanut etappien yhteenlasketut ajat nopeimmin. Ympäriajoissa kokonaistuloksessa voidaan lisäksi huomioida erilaisten sprinttien sekä vuoristo-osuuksien sijoituksia pisteyttämällä niitä ja antamalla näille osuuksille enemmän painoarvoa kokonaiskilpailun voittajaa laskettaessa. Kilpailutyypin mukaan jaettaessa maantiepyöräilykilpailut voidaan jakaa viiteen kategoriaan; normaaliin maantie-etappiin, aika-ajoihin, joukkueaika-ajoihin, paritempoon sekä kortteliajoon. Kansainvälinen maantiepyöräilyn kattojärjestö UCI (Union Cycliste Internationale) koordinoi kansainvälistä ammattipyöräilyä sekä lajin suuria kilpailuja. Maantiepyöräilyssä kolme suurinta sekä tunnetuinta kilpailua ovat Euroopassa suoritettavat eri maiden ympäriajot, joissa nimensä mukaisesti ajetaan tietyn maan ympäri. Italian ympäriajo sijoittuu toukokuulle, heinäkuussa ajetaan Ranskassa ja viimeisenä on syyskuussa järjestettävä Espanjan ympäriajo. Lisäksi Euroopassa ajetaan lukuisia yksipäiväisiä kisoja.

Ranskan ympäriajo

Ranskan ympäriajo, oikealta nimeltään Tour de France on muodostunut maailman tunnetuimmaksi sekä suurimmaksi pyöräilykilpailuksi. Ensimmäinen kilpailu oli vuonna 1903, ja sitä on ajettu siitä lähtien vuosittain, lukuun ottamatta maailmansotien aikaisia vuosia. Tätä usein pelkällä Tour -nimellä kutsuttavaa kilpailua pidetään samalla maailman raskaimpana ja vaikeimpana yhtäjaksoisena kisana. Vuosittain vaihteleva Tourin reitti sisältää vuodesta toiseen rankkoja sekä hyvin vaativia vuoristo-osuuksia Ranskan keskiylängöllä, Alpeilla sekä Pyreneillä. Kilpailun kokonaispituus vaihtelee ajettavasta reitistä riippuen 3000 – 4000 kilometrin välillä. Kokonaiskilpailun ajoaika on 2000-luvulla ollut usein vajaa sata tuntia. Ranskan ympäriajon eri etapeilla ajetaan erilaisia lähtöjä. Suurin osa etapeista suoritetaan yhteislähtönä ja muutama etappi tyypillisesti henkilökohtaisena aika-ajona. Lisäksi Tourilla on monesti ajettu joukkueista koostuva aika-ajo yhdellä etapeista. Henkilökohtaisen aika-ajoetapin merkitys on erilaisista etapeista yleensä suurin, ja tämä etappimuoto yleensä toimii ratkaisevana tekijänä kokonaiskilpailun voitossa. Tourin eri etapeilla maasto on mitä erilaisempaa sisältäen raskaita ylämäkiä, sekä sprinttejä ja kestävyyttä vaativia tasaisempia matkoja. Tämän seurauksena yltääkseen kokonaiskilpailun voittoon, pyöräilijän on oltava hyvin monipuolinen ja pystyttävä suoriutumaan erinomaisesti niin raskaissa ja pitkissä nousuissa kuin aika-ajoissakin. Kokonaiskilpailun voiton ohella useat kuskit keskittyvätkin nimenomaisesti yhden, oman pyöräilyvahvuuden sisältävän etapin voittamiseen.

Muut ympäriajot: Italian Giro sekä Espanjan Vuelta

Vaikka Ranskan ympäriajoa pidetään vaikeimpana maantiepyöräilykilpailuna, ei kaksi muutakaan, Italian ja Espanjan ympäriajot ole helppoja. Tourin kaltaisesti myös Italian ympäriajolla on pitkä historia. Italian ympäriajo (Giro d’Italia), tutummin pelkkä Giro on ajettu vuosittain aina vuodesta 1909 lähtien, mutta maailmansotien aikana kilpailua ei järjestetty. Kilpailu perustettiin alun perin kasvattamaan urheilulehti La Gazzetta dello Sportin myyntiä. Reitti vaihtelee vuosittain ja paikoin kilpailua ajetaan myös Italian naapurivaltioiden puolella. Kolme viikkoa kestävä Italian ympäriajo järjestetään yleensä toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kilpailussa on tyypillisesti pidetty vain kaksi lepopäivää ja 21 muuna päivänä kilpaillaan. Kolmas suuri ympäriajo kilpaillaan Espanjassa. Espanjan ympäriajo (Vuelta Ciclista a España, tutummin pelkkä Vuelta) on näistä kolmesta suuresta ympäriajosta uusin. Se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1935, ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin Vueltaa alettiin ajamaan vuosittain. Espanjan ympäriajon perustamisen taustalla oli Italian Giron tavoin paikallisten urheilulehtien suurempien levikkien tavoittelu. Syyskuussa ajettava kilpailu kestää Tourin ja Giron tavoin kolme viikkoa. Myös Espanjassa ajettava reitti vaihtuu vuosittain. Kaksi kisan etapeista on yleensä ajettu henkilökohtaisina aika-ajoina ja kokonaiskisan viimeisimpänä etappina on tyypillisesti ajettu Espanjan pääkaupunkiin Madridiin päättyvä etappi.

Tiesitkö tämän pyöräilystä?

Pyöräily on nostanut suosiotaan tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien, ja nykyisin pyörää hyödynnetään niin paikasta toiseen liikkumisessa, tavoitteellisessa urheilussa kuin vapaa-ajan vietossakin. Pyöräilystä onkin tullut hyvä ja nopea tapa etenkin isommissa kaupungeissa liikkumiseen. Samalla pyöräilyn suosion nousun kasvaessa kaupungit ovat alkaneet kaupunkisuunnittelussa huomioimaan pyöräilijöitä aikaisempaa enemmän. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingissä vuonna 2012 avattu, erityisesti pyöräilijöiden suosiossa oleva kevyen liikenteen väylä Baana, jota pyöräilee kesäkuukausina jopa reilut 6 000 pyöräilijää päivässä. Lisäksi Helsingissä teiden reunaan on paikoin merkattu omat pyöräkaistat. Kaupungit ovat myös alkaneet tarjota asukkailleen mahdollisuuden käyttää kaupungin omistamia kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörät ovatkin oivallinen vaihtoehto kaupungissa liikkuessa, kun pyörän voi poimia sekä jättää kaupunkipyöräasemalle. Näin kaupunkilaisten ei tarvitse huolehtia pyörän säilyttämisestä silloin, kun sitä ei käytetä. Pyöräilyn varsinaisena tarkoituksena ei kuitenkaan aina ole päästä liikkumaan paikasta toiseen, vaan usein pyöräileminen on vapaa-ajanviettotapa. Retkipyöräilyssä tarkoituksena on nimensä mukaisesti pyöräilyretken tekeminen. Ympäri Suomea löytyykin runsaasti kauniita ja rauhallisia pyöräilyreittejä, jotka sopivat oivallisesti pyöräretkien tekemiseen.

Pyöräilyn terveyshyödyt

Suomessa pyöräilyä harrastaa vajaa miljoona suomalaista, ja se onkin noussut maamme toiseksi suosituimmaksi liikuntamuodoksi heti kävelyn jälkeen. Pyöräily on mitä erinomaisin liikuntamuoto, jossa kehon suurimmat lihasryhmät tekevät runsaasti töitä. Eikä pyöräilyä tarvitse harrastaa tuntitolkulla terveyshyötyjen saamiseksi, sillä jo reipas puolen tunnin säännöllinen pyöräily on erinomainen alku. Kun pyörälenkin pituus lähestyy tuntia, alkaa se parantaa niin kestävyyttä kuin kuntoakin. Pyöräily onkin erinomaista kestävyysharjoittelua, sillä suurten lihasryhmien työskennellessä verenkiertoelimistön toiminta vilkastuu ja energiankulutus kasvaa. Pyöräily on myös hyvin nivelystävällinen liikuntamuoto, sillä pyöräillessä jalkojen niveliin kohdistuu vain pientä rasitusta. Pyöräily mahdollistaa myös hyvin erilaisia harjoitusmuotoja. Kun polkee tasaisessa maastossa saa hyvän kestävyysharjoituksen, jossa sykkeen saa pysymään matalalla. Maastossa, jossa on runsaasti ylä- ja alamäkiä, saa pyöräilystä hyvän intervalliharjoituksen, kun syke nousee ylämäissä ja pääsee tasoittumaan alamäissä. Jotta pyöräilystä saisi mahdollisimman paljon hyötyä, tulee muistaa kiinnittää huomiota ajoasentoon sekä oikeanlaisiin varusteisiin. Mikäli pyöräily aiheuttaa hartia- tai selkävaivoja, kannattaakin tarkistaa, että ajaessa sekä selkä että niska ovat suorina ja katse suunnattu eteenpäin.

Pyöräilyn ekologisuudesta sekä kohonneesta liikenneturvallisuudesta

Pyöräilyn hyödyistä puhuttaessa ei voida ohittaa pyöräilyn huomattavaa ekologista hyötyä. Pyöräily kun on käytännössä päästötöntä, ja pyörän valinta auton sijaan on hyvä ekoteko. Pyöräily on myös ystävällistä lompakolle, sillä pyörän oston jälkeen ovat pyöräilyn kulut hyvin minimaalisia verrattuna auton tankkaamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuviin kuluihin. Lisäksi pyörän huolto on autoa vaivattomampaa sekä usein halvempaa. Polkupyöräteollisuus kuluttaa niin ikään huomattavasti autoteollisuutta vähemmän luonnonvaroja. Pyöräilyn turvallisuus on otsikoihin säännöllisesti nouseva aihe. 2000-luvun alusta pyöräilyn liikenneturvallisuudessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä, ja onnettomuustilastot ovat laskeneet huomattavasti. Kansainvälisissä vertailuissa on osoitettu, että mitä yleisempää pyöräily on, sitä turvallisempaa se myös on. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa, joissa pyöräillään Euroopassa eniten henkeä kohti (noin 900 kilometriä/henkilö), tapahtuu suhteessa vähiten pyöräilijöiden kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Niin kansainvälisiin kuin suomalaisiinkin onnettomuustilastoihin vaikuttavat lisäksi kypärän käyttöä kohtaan muuttuneet asenteet. Yhä useampi nykyisin pyöräilee kypärä päässä. Lisäksi kypärät ovat kehittyneet ajan saatossa yhä turvallisemmiksi sekä kestävimmiksi. Tarjolla on lisäksi hyvin laaja valikoima erilaisia sekä erinäköisiä kypäriä niin aikuisille kuin lapsillekin.

Pyöräilyn historian ABC

Pyöräilyllä on mielenkiintoinen historia modernin ihmisen ja yhteiskunnan kehityksessä. Voisi sanoa, että ihminen ja pyörä ovat nykypäivänä lähes erottamattomia toisistaan. Pyörää käytetään arkielämässä tärkeänä kulkemisen välineenä ja pyöräilystä on tullut nykyään myös ekologisemman elämäntavan symboli. Monet ovatkin vaihtaneet moottoriajoneuvot yksinkertaiseen ja edulliseen pyöräilyyn. Lisäksi pyörä toimii välineenä mitä uskaliaimmissa tempuissa ja näytöksissä. Hurjapäät hyppivät esteiden yli ja mittelöivät erilaisissa kisoissa ympäri maailmaa. Tämän lisäksi pyöräilyn erittäin tehokkaat ja positiiviset terveysvaikutukset kiehtovat monia lajia vapaa-ajallaan harrastavia ihmisiä. Pyöräily nostaa kuntoa aivan huomaamatta ja saa veren kiertämään. Erityisesti jalkojen lihakset kehittyvät, mutta myös muu keho saa nauttia pyöräilyn eduista. Yllättävää on se, että vaikka pyörä keksittiin jo vuosituhansia ennen ajanlaskun alkua, on polkupyörä suhteellisen uusi keksintö, joka ajoittuu 1800-luvulle. Tästä johtuen voisi sanoa, että myös pyöräily on melko uusi laji ja harrastus, mutta noussut sitäkin suositummaksi hyvin nopealla aikataululla. Nykymaailmasta lienee vaikeaa löytää ihmistä, joka ei tietäisi, mikä polkupyörä on ja mitä sillä tehdään. Pyöräilemisen opettelu on toki asia erikseen ja vaatii monilta paljonkin harjoittelua ennen lajin taitamista.

Erilaisia vaiheita

Polkupyörä on saanut alkunsa 1860-luvulla Ranskasta ja englanninkielinen sana ”bicycle” pohjautuu ranskankieliseen termiin. On laskettu, että yli miljardi ihmistä pyöräilee käyttäen pyörää joko arkipäiväisenä kulkuvälineenään tai harrastusvälineenään. Pyöräilyssä kyse on siis valtavasta bisneksestä, joka tuottaa miljardeja euroja vuodessa. Ensimmäinen polkupyöräilykilpailu järjestettiin Ranskassa vuonna 1868 ja kilpailun voitti englantilainen osallistuja. 1800-luvun puolella myös Yhdysvallat reagoi pyöräilyyn ja ensimmäiset pyöräilykerhot perustettiin. Amerikassa pyöräily jatkoi suosionsa kasvattamista aina 1920-luvulle saakka, jolloin legendaarisen maineen saanut amerikkalainen autoilukulttuuri sai alkunsa ja suurta yleisöä kiinnosti enemmän hienot ja nopeat autot, sekä pitkät ja suorat moottoritiet. 1800-luvun ja 1900-luvun taitetta sanotaankin pyöräilyn kulta-ajaksi, jolloin vallitsi niin kutsuttu ”pyöräilymania”. 1800-luvulla Hollannissa alettiin rakentaa ensimmäisiä kunnollisia teitä pyöräilyä varten, sillä pelättiin, että autoliikenne tekisi pyöräilystä muutoin liian vaarallista. Hollantilaisten into ja rakkaus pyöräilemiseen on jatkunut tähän päivään saakka. Naisten pyöräilyyn suhtauduttiin aluksi nuivasti, sillä naisille tarkoitetut pyöräilyvarusteet olivat ajan normista poiketen suhteellisen niukkoja ja paljastavia. Pyöräilemällä paikasta toiseen myös nainen saattoi saada palan itsenäisyyttä ja vapautta ja naisten oikeuksien puolestapuhujat ylistävätkin usein pyöräilemisen tuomaa vaikutusta tasa-arvoon.

Pyöräily nykyään ja tulevaisuudessa

Jokainen, joka on pysynyt kärryillä modernin pyöräilyn vaiheista tietää myös pyöräilyn ammattimaisesta puolesta. Pyöräily ei ole pelkkä harrastus, vaan monet tekevät sitä ammattimaisesti. Ottaen huomioon pyörän historian, joka alkoi Ranskassa, ei ole ihmekään, että maailman kuuluisin pyöräilykisa Ranskan ympäriajo, Tour de France, järjestetään vuosittain Ranskassa. Kilpailu on rankin mahdollinen pyörällä tehtävä kisa, jossa heikompi urheilija ei pärjää. Esimerkiksi vuonna 2018 kisaan otti osaa 176 pyöräilijää, jotka ajavat 3351 kilometrin matkan. Matkaan kuuluu 26 vuorelle nousua, joista kaikista korkein on 2215 metrin korkeudessa ja huipentaa kisan, sekä pyöräilijöiden kestokyvyn. Vaikka Ranskan ympäriajo on arvostettu ja suosittu kisa, on sitä myös moitittu kisan raakuuden vuoksi. Pyöräilijät viedään äärirajoille ja kisasta toipuminen on usein hyvin vaikeaa. Tulevaisuuden pyöräilykisoille ennustetaankin muutosta: reitit käyvät lyhyemmäksi ja kilpailu mittaa ennemminkin pyörän hallintaa nopeassa vauhdissa. Monet ei-ammattimaiset pyöräilijät sen sijaan toivovat, että pyöräily otetaan paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa ja yhä useampi alkaa hyödyntää pyörää kulkemisen välineenä moottoriajoneuvojen sijaan. Pyöräily ei siis ole hyväksi vain luonnolle ja ympäristölle, vaan myös pyöräilijälle itselleen. Pyöräilylle ennustetaan valoisaa tulevaisuutta.

Pyöräilyn moninaiset terveysvaikutukset

Pyöräily ei katso ikää, sukupuolta tai sosioekonomista asemaa. Se on todella hyödyllinen kansalaistaito, joka on vapauttanut suomalaiset liikkumaan edullisesti ja vikkelästi jo vuosisatojen ajan. Pyöräilyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain sujuvaan liikkumiseen paikasta toiseen, vaan sillä on lukuisia tieteellisesti todistettuja elämänlaatua parantavia terveyshyötyjä. Säännölliset pyörälenkit muun muassa ehkäisevät aivosairauksien ja verenpainetaudin kehittymistä, joka on surullisen yleinen kuolinsyy suomalaisten keskuudessa. Pyöräily on tutkitusti tehokas keino myös diabeteksen, liikalihavuuden ja siihen yhteydessä olevien syöpien torjumiseen. Pyöräilystä tekee tehokkaan liikuntamuodon erityisesti se, että suurimman osan työstä pyörän liikuttamiseen tekevät reisilihakset, jotka ovat ihmiskehon suurimpia lihaksia. Vaikka reisilihakset tekevät työtä myös juostessa ja kävellessä, pyöräillessä nivelet eivät kuitenkaan joudu yhtä paljon tärähdyksille alttiiksi. Pyöräilyn lukuisat terveyshyödyt nostavat elinikää ja ne voidaan saavuttaa jopa puolen tunnin mittaisella pyöräilyllä päivittäin. Tästä syystä sen aloittamisen kynnys pitäisi olla todella matalalla, kun käytännössä kenellä tahansa on mahdollista uhrata tämän verran aikaa oman terveytensä eteen. Parhaimmassa tapauksessa kuntopyöräilyn voi yhdistää esimerkiksi työmatkapyöräilyn kanssa. Liikunnan lisäksi matka työpaikalle taittuu näppärästi pyöräillessä, joka on tutkimuksien mukaan nopein kulkuneuvo alle 7 kilometrin matkoilla.

Pyöräily painonhallinnassa

Monille tärkein motiivi pyöräilyn aloittamiseen on painonhallinta. Verrattuna moniin muihin liikuntamuotoihin pyöräily tarjoaa helpon ja tehokkaan keinon pitkäkestoiseen painonhallintaan. Jo pelkästään muutaman kilon tiputtamisesta voi olla merkittävää hyötyä liikalihavalle henkilölle häiriintyneen sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan tai kohonneen verenpaineen säätelyyn, mutta vain jos muutos on pysyvä. Pyöräilyn omaksuminen pysyväksi elämäntavaksi ehkäisee liikalihavuutta ja painoon liittyviä sairauksia tavalla, johon lyhytkestoiset ja ohimenevät laihdutuskuurit eivät pysty. Kuten sanottua, pyöräillessä käytetään enimmäkseen isoja lihasryhmiä, joka kuluttavat tehokkaasti energiaa. Tutkimuksien mukaan 60-kiloinen nainen polttaa jopa 300 – 500 kilokaloria tunnissa pyöräillessään 20 km/h vauhtia. Pyöräillessä rasva siis palaa tehokkaasti, jonka lisäksi nivelet ja polvet säästyvät liialta rasitukselta. Painonpudottajan ei kuitenkaan kannata aloittaa kuntopyöräilyä liian innokkaasti. Jos pyöräily alkaa täysin nollasta, se kannattaa aloittaa maltillisesti lyhyillä matkoilla vauhtia ja etäisyyksiä kärsivällisesti kasvattaen. Myöskään lihashuollon ja venyttelyn merkitystä ei kannata väheksyä. Venyttely auttaa pitämään lihakset ja nivelet joustavina, jonka lisäksi se ehkäisee kuntoilun jälkeisiä kipuja. Lopuksi kannattaa pitää mielessä, että pyöräily ei kaikista hyödyistään huolimatta ole yksinään ihmelääke painonhallintaan. Sen lisäksi vaaditaan tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota, joka on vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllinen liikunta.

Pyöräily edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia

Säännöllinen pyöräily on myös tehokas liikuntamuoto edistämään fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Jopa puolen tunnin mittainen tehokas pyöräily päivittäin tehtynä vähentää merkittävästi riskiä sairastua tauteihin, kuten diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, dementiaan ja erilaisiin syöpiin. Toiseksi säännöllinen pyöräily väsyttää lihaksia ja edesauttaa näin psyykkistä rentoutumista. Tämä edistää muun muassa unen saamista ja kohottaa sen laatua. Kolmanneksi pyöräily edistää tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia. Suomalainen kansantauti on pitkäaikaiset tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät vaivat, joista kärsii jopa yli miljoona suomalaista. Säännöllisesti pyöräilyä harrastavilla on suuremmat, kestävämmät ja vahvemmat lihakset, notkeammat nivelet sekä vahvempi luun rakenne ja korkeampi mineraalimäärä luustossa. Neljänneksi pyöräilyn avulla voidaan pitää huolta hengitys- ja verenkiertoelimistöstä. Pyöräily laajentaa keuhkoja sekä vilkastuttaa verenkiertoa monia muita liikuntamuotoja tehokkaammin. Viidenneksi pyöräily edesauttaa monien muiden liikuntamuotojen tavoin mielenterveyttä. Pyöräilyn aikana ja sen jälkeen olo tuntuu reippaammalta ja energisemmältä, jonka myötä ahdistuksen ja toivottomuuden tunteet eivät vaikuta yhtä voimakkaina. Jopa lyhyet pyöräilylenkit saattavat helpottaa henkistä oloa ainakin hetkellisesti. Ne rakentavat pikkuhiljaa itsetuntoa ja luovat toiveikkuutta silloin, kun elämä ei tunnu mielekkäältä tai tarkoituksenmukaiselta.