Tiesitkö tämän pyöräilystä?

Pyöräily on nostanut suosiotaan tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien, ja nykyisin pyörää hyödynnetään niin paikasta toiseen liikkumisessa, tavoitteellisessa urheilussa kuin vapaa-ajan vietossakin. Pyöräilystä onkin tullut hyvä ja nopea tapa etenkin isommissa kaupungeissa liikkumiseen. Samalla pyöräilyn suosion nousun kasvaessa kaupungit ovat alkaneet kaupunkisuunnittelussa huomioimaan pyöräilijöitä aikaisempaa enemmän. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Helsingissä vuonna 2012 avattu, erityisesti pyöräilijöiden suosiossa oleva kevyen liikenteen väylä Baana, jota pyöräilee kesäkuukausina jopa reilut 6 000 pyöräilijää päivässä. Lisäksi Helsingissä teiden reunaan on paikoin merkattu omat pyöräkaistat. Kaupungit ovat myös alkaneet tarjota asukkailleen mahdollisuuden käyttää kaupungin omistamia kaupunkipyöriä. Kaupunkipyörät ovatkin oivallinen vaihtoehto kaupungissa liikkuessa, kun pyörän voi poimia sekä jättää kaupunkipyöräasemalle. Näin kaupunkilaisten ei tarvitse huolehtia pyörän säilyttämisestä silloin, kun sitä ei käytetä. Pyöräilyn varsinaisena tarkoituksena ei kuitenkaan aina ole päästä liikkumaan paikasta toiseen, vaan usein pyöräileminen on vapaa-ajanviettotapa. Retkipyöräilyssä tarkoituksena on nimensä mukaisesti pyöräilyretken tekeminen. Ympäri Suomea löytyykin runsaasti kauniita ja rauhallisia pyöräilyreittejä, jotka sopivat oivallisesti pyöräretkien tekemiseen.

Pyöräilyn terveyshyödyt

Suomessa pyöräilyä harrastaa vajaa miljoona suomalaista, ja se onkin noussut maamme toiseksi suosituimmaksi liikuntamuodoksi heti kävelyn jälkeen. Pyöräily on mitä erinomaisin liikuntamuoto, jossa kehon suurimmat lihasryhmät tekevät runsaasti töitä. Eikä pyöräilyä tarvitse harrastaa tuntitolkulla terveyshyötyjen saamiseksi, sillä jo reipas puolen tunnin säännöllinen pyöräily on erinomainen alku. Kun pyörälenkin pituus lähestyy tuntia, alkaa se parantaa niin kestävyyttä kuin kuntoakin. Pyöräily onkin erinomaista kestävyysharjoittelua, sillä suurten lihasryhmien työskennellessä verenkiertoelimistön toiminta vilkastuu ja energiankulutus kasvaa. Pyöräily on myös hyvin nivelystävällinen liikuntamuoto, sillä pyöräillessä jalkojen niveliin kohdistuu vain pientä rasitusta. Pyöräily mahdollistaa myös hyvin erilaisia harjoitusmuotoja. Kun polkee tasaisessa maastossa saa hyvän kestävyysharjoituksen, jossa sykkeen saa pysymään matalalla. Maastossa, jossa on runsaasti ylä- ja alamäkiä, saa pyöräilystä hyvän intervalliharjoituksen, kun syke nousee ylämäissä ja pääsee tasoittumaan alamäissä. Jotta pyöräilystä saisi mahdollisimman paljon hyötyä, tulee muistaa kiinnittää huomiota ajoasentoon sekä oikeanlaisiin varusteisiin. Mikäli pyöräily aiheuttaa hartia- tai selkävaivoja, kannattaakin tarkistaa, että ajaessa sekä selkä että niska ovat suorina ja katse suunnattu eteenpäin.

Pyöräilyn ekologisuudesta sekä kohonneesta liikenneturvallisuudesta

Pyöräilyn hyödyistä puhuttaessa ei voida ohittaa pyöräilyn huomattavaa ekologista hyötyä. Pyöräily kun on käytännössä päästötöntä, ja pyörän valinta auton sijaan on hyvä ekoteko. Pyöräily on myös ystävällistä lompakolle, sillä pyörän oston jälkeen ovat pyöräilyn kulut hyvin minimaalisia verrattuna auton tankkaamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuviin kuluihin. Lisäksi pyörän huolto on autoa vaivattomampaa sekä usein halvempaa. Polkupyöräteollisuus kuluttaa niin ikään huomattavasti autoteollisuutta vähemmän luonnonvaroja. Pyöräilyn turvallisuus on otsikoihin säännöllisesti nouseva aihe. 2000-luvun alusta pyöräilyn liikenneturvallisuudessa on tapahtunut huomattavaa kehitystä, ja onnettomuustilastot ovat laskeneet huomattavasti. Kansainvälisissä vertailuissa on osoitettu, että mitä yleisempää pyöräily on, sitä turvallisempaa se myös on. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa, joissa pyöräillään Euroopassa eniten henkeä kohti (noin 900 kilometriä/henkilö), tapahtuu suhteessa vähiten pyöräilijöiden kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Niin kansainvälisiin kuin suomalaisiinkin onnettomuustilastoihin vaikuttavat lisäksi kypärän käyttöä kohtaan muuttuneet asenteet. Yhä useampi nykyisin pyöräilee kypärä päässä. Lisäksi kypärät ovat kehittyneet ajan saatossa yhä turvallisemmiksi sekä kestävimmiksi. Tarjolla on lisäksi hyvin laaja valikoima erilaisia sekä erinäköisiä kypäriä niin aikuisille kuin lapsillekin.

Pyöräilyn historian ABC

Pyöräilyllä on mielenkiintoinen historia modernin ihmisen ja yhteiskunnan kehityksessä. Voisi sanoa, että ihminen ja pyörä ovat nykypäivänä lähes erottamattomia toisistaan. Pyörää käytetään arkielämässä tärkeänä kulkemisen välineenä ja pyöräilystä on tullut nykyään myös ekologisemman elämäntavan symboli. Monet ovatkin vaihtaneet moottoriajoneuvot yksinkertaiseen ja edulliseen pyöräilyyn. Lisäksi pyörä toimii välineenä mitä uskaliaimmissa tempuissa ja näytöksissä. Hurjapäät hyppivät esteiden yli ja mittelöivät erilaisissa kisoissa ympäri maailmaa. Tämän lisäksi pyöräilyn erittäin tehokkaat ja positiiviset terveysvaikutukset kiehtovat monia lajia vapaa-ajallaan harrastavia ihmisiä. Pyöräily nostaa kuntoa aivan huomaamatta ja saa veren kiertämään. Erityisesti jalkojen lihakset kehittyvät, mutta myös muu keho saa nauttia pyöräilyn eduista. Yllättävää on se, että vaikka pyörä keksittiin jo vuosituhansia ennen ajanlaskun alkua, on polkupyörä suhteellisen uusi keksintö, joka ajoittuu 1800-luvulle. Tästä johtuen voisi sanoa, että myös pyöräily on melko uusi laji ja harrastus, mutta noussut sitäkin suositummaksi hyvin nopealla aikataululla. Nykymaailmasta lienee vaikeaa löytää ihmistä, joka ei tietäisi, mikä polkupyörä on ja mitä sillä tehdään. Pyöräilemisen opettelu on toki asia erikseen ja vaatii monilta paljonkin harjoittelua ennen lajin taitamista.

Erilaisia vaiheita

Polkupyörä on saanut alkunsa 1860-luvulla Ranskasta ja englanninkielinen sana ”bicycle” pohjautuu ranskankieliseen termiin. On laskettu, että yli miljardi ihmistä pyöräilee käyttäen pyörää joko arkipäiväisenä kulkuvälineenään tai harrastusvälineenään. Pyöräilyssä kyse on siis valtavasta bisneksestä, joka tuottaa miljardeja euroja vuodessa. Ensimmäinen polkupyöräilykilpailu järjestettiin Ranskassa vuonna 1868 ja kilpailun voitti englantilainen osallistuja. 1800-luvun puolella myös Yhdysvallat reagoi pyöräilyyn ja ensimmäiset pyöräilykerhot perustettiin. Amerikassa pyöräily jatkoi suosionsa kasvattamista aina 1920-luvulle saakka, jolloin legendaarisen maineen saanut amerikkalainen autoilukulttuuri sai alkunsa ja suurta yleisöä kiinnosti enemmän hienot ja nopeat autot, sekä pitkät ja suorat moottoritiet. 1800-luvun ja 1900-luvun taitetta sanotaankin pyöräilyn kulta-ajaksi, jolloin vallitsi niin kutsuttu ”pyöräilymania”. 1800-luvulla Hollannissa alettiin rakentaa ensimmäisiä kunnollisia teitä pyöräilyä varten, sillä pelättiin, että autoliikenne tekisi pyöräilystä muutoin liian vaarallista. Hollantilaisten into ja rakkaus pyöräilemiseen on jatkunut tähän päivään saakka. Naisten pyöräilyyn suhtauduttiin aluksi nuivasti, sillä naisille tarkoitetut pyöräilyvarusteet olivat ajan normista poiketen suhteellisen niukkoja ja paljastavia. Pyöräilemällä paikasta toiseen myös nainen saattoi saada palan itsenäisyyttä ja vapautta ja naisten oikeuksien puolestapuhujat ylistävätkin usein pyöräilemisen tuomaa vaikutusta tasa-arvoon.

Pyöräily nykyään ja tulevaisuudessa

Jokainen, joka on pysynyt kärryillä modernin pyöräilyn vaiheista tietää myös pyöräilyn ammattimaisesta puolesta. Pyöräily ei ole pelkkä harrastus, vaan monet tekevät sitä ammattimaisesti. Ottaen huomioon pyörän historian, joka alkoi Ranskassa, ei ole ihmekään, että maailman kuuluisin pyöräilykisa Ranskan ympäriajo, Tour de France, järjestetään vuosittain Ranskassa. Kilpailu on rankin mahdollinen pyörällä tehtävä kisa, jossa heikompi urheilija ei pärjää. Esimerkiksi vuonna 2018 kisaan otti osaa 176 pyöräilijää, jotka ajavat 3351 kilometrin matkan. Matkaan kuuluu 26 vuorelle nousua, joista kaikista korkein on 2215 metrin korkeudessa ja huipentaa kisan, sekä pyöräilijöiden kestokyvyn. Vaikka Ranskan ympäriajo on arvostettu ja suosittu kisa, on sitä myös moitittu kisan raakuuden vuoksi. Pyöräilijät viedään äärirajoille ja kisasta toipuminen on usein hyvin vaikeaa. Tulevaisuuden pyöräilykisoille ennustetaankin muutosta: reitit käyvät lyhyemmäksi ja kilpailu mittaa ennemminkin pyörän hallintaa nopeassa vauhdissa. Monet ei-ammattimaiset pyöräilijät sen sijaan toivovat, että pyöräily otetaan paremmin huomioon kaupunkisuunnittelussa ja yhä useampi alkaa hyödyntää pyörää kulkemisen välineenä moottoriajoneuvojen sijaan. Pyöräily ei siis ole hyväksi vain luonnolle ja ympäristölle, vaan myös pyöräilijälle itselleen. Pyöräilylle ennustetaan valoisaa tulevaisuutta.

Pyöräilyn moninaiset terveysvaikutukset

Pyöräily ei katso ikää, sukupuolta tai sosioekonomista asemaa. Se on todella hyödyllinen kansalaistaito, joka on vapauttanut suomalaiset liikkumaan edullisesti ja vikkelästi jo vuosisatojen ajan. Pyöräilyn hyödyt eivät kuitenkaan rajoitu vain sujuvaan liikkumiseen paikasta toiseen, vaan sillä on lukuisia tieteellisesti todistettuja elämänlaatua parantavia terveyshyötyjä. Säännölliset pyörälenkit muun muassa ehkäisevät aivosairauksien ja verenpainetaudin kehittymistä, joka on surullisen yleinen kuolinsyy suomalaisten keskuudessa. Pyöräily on tutkitusti tehokas keino myös diabeteksen, liikalihavuuden ja siihen yhteydessä olevien syöpien torjumiseen. Pyöräilystä tekee tehokkaan liikuntamuodon erityisesti se, että suurimman osan työstä pyörän liikuttamiseen tekevät reisilihakset, jotka ovat ihmiskehon suurimpia lihaksia. Vaikka reisilihakset tekevät työtä myös juostessa ja kävellessä, pyöräillessä nivelet eivät kuitenkaan joudu yhtä paljon tärähdyksille alttiiksi. Pyöräilyn lukuisat terveyshyödyt nostavat elinikää ja ne voidaan saavuttaa jopa puolen tunnin mittaisella pyöräilyllä päivittäin. Tästä syystä sen aloittamisen kynnys pitäisi olla todella matalalla, kun käytännössä kenellä tahansa on mahdollista uhrata tämän verran aikaa oman terveytensä eteen. Parhaimmassa tapauksessa kuntopyöräilyn voi yhdistää esimerkiksi työmatkapyöräilyn kanssa. Liikunnan lisäksi matka työpaikalle taittuu näppärästi pyöräillessä, joka on tutkimuksien mukaan nopein kulkuneuvo alle 7 kilometrin matkoilla.

Pyöräily painonhallinnassa

Monille tärkein motiivi pyöräilyn aloittamiseen on painonhallinta. Verrattuna moniin muihin liikuntamuotoihin pyöräily tarjoaa helpon ja tehokkaan keinon pitkäkestoiseen painonhallintaan. Jo pelkästään muutaman kilon tiputtamisesta voi olla merkittävää hyötyä liikalihavalle henkilölle häiriintyneen sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan tai kohonneen verenpaineen säätelyyn, mutta vain jos muutos on pysyvä. Pyöräilyn omaksuminen pysyväksi elämäntavaksi ehkäisee liikalihavuutta ja painoon liittyviä sairauksia tavalla, johon lyhytkestoiset ja ohimenevät laihdutuskuurit eivät pysty. Kuten sanottua, pyöräillessä käytetään enimmäkseen isoja lihasryhmiä, joka kuluttavat tehokkaasti energiaa. Tutkimuksien mukaan 60-kiloinen nainen polttaa jopa 300 – 500 kilokaloria tunnissa pyöräillessään 20 km/h vauhtia. Pyöräillessä rasva siis palaa tehokkaasti, jonka lisäksi nivelet ja polvet säästyvät liialta rasitukselta. Painonpudottajan ei kuitenkaan kannata aloittaa kuntopyöräilyä liian innokkaasti. Jos pyöräily alkaa täysin nollasta, se kannattaa aloittaa maltillisesti lyhyillä matkoilla vauhtia ja etäisyyksiä kärsivällisesti kasvattaen. Myöskään lihashuollon ja venyttelyn merkitystä ei kannata väheksyä. Venyttely auttaa pitämään lihakset ja nivelet joustavina, jonka lisäksi se ehkäisee kuntoilun jälkeisiä kipuja. Lopuksi kannattaa pitää mielessä, että pyöräily ei kaikista hyödyistään huolimatta ole yksinään ihmelääke painonhallintaan. Sen lisäksi vaaditaan tasapainoista ja terveellistä ruokavaliota, joka on vähintään yhtä tärkeää kuin säännöllinen liikunta.

Pyöräily edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia

Säännöllinen pyöräily on myös tehokas liikuntamuoto edistämään fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Jopa puolen tunnin mittainen tehokas pyöräily päivittäin tehtynä vähentää merkittävästi riskiä sairastua tauteihin, kuten diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, dementiaan ja erilaisiin syöpiin. Toiseksi säännöllinen pyöräily väsyttää lihaksia ja edesauttaa näin psyykkistä rentoutumista. Tämä edistää muun muassa unen saamista ja kohottaa sen laatua. Kolmanneksi pyöräily edistää tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia. Suomalainen kansantauti on pitkäaikaiset tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät vaivat, joista kärsii jopa yli miljoona suomalaista. Säännöllisesti pyöräilyä harrastavilla on suuremmat, kestävämmät ja vahvemmat lihakset, notkeammat nivelet sekä vahvempi luun rakenne ja korkeampi mineraalimäärä luustossa. Neljänneksi pyöräilyn avulla voidaan pitää huolta hengitys- ja verenkiertoelimistöstä. Pyöräily laajentaa keuhkoja sekä vilkastuttaa verenkiertoa monia muita liikuntamuotoja tehokkaammin. Viidenneksi pyöräily edesauttaa monien muiden liikuntamuotojen tavoin mielenterveyttä. Pyöräilyn aikana ja sen jälkeen olo tuntuu reippaammalta ja energisemmältä, jonka myötä ahdistuksen ja toivottomuuden tunteet eivät vaikuta yhtä voimakkaina. Jopa lyhyet pyöräilylenkit saattavat helpottaa henkistä oloa ainakin hetkellisesti. Ne rakentavat pikkuhiljaa itsetuntoa ja luovat toiveikkuutta silloin, kun elämä ei tunnu mielekkäältä tai tarkoituksenmukaiselta.